Asmon blogiarkisto

Vaihdoin tämän päivän Hesarissakin mainitut Diplomacyn SM-kisat ihanaan, aurinkoiseen viikonloppuun poikien kanssa. On pyöritty lähinnä kotikulmilla; kotipiha, sorsalampi, Puotilan siirtolapuutarha, Vartiokylänlahden ranta, Puotilan kartano.

Huomenna lähtö viikon työmatkalle Los Angelesiin – ja kaikki vielä pakkaamatta. Noh, koneessa ehtii nukkua. Niin no iPod on jo ladattu matkaa varten, muun muassa tuoreella Lemonatorin uutuusalbumilla, joka kuulemma on loistava. Vielä en ole ennättänyt itse kuulostella yhtään, mutta odotukset ovat kyllä korkealla.

Toimistomme laajeni tänään parilla sadalla neliöllä.

Aaro kysyi eilen: “Äiti, ovatko pissa ja kakka synonyymejä?” Onhan tuossa logiikkansa.

Nisse linkkivinkkasi tyylikkäisiin kuviin vappuriennoista – korjaan -riehunnoista.

Sijoittuva puolustaja tekee uhkaavaa lähtölaskentaa. Mitä mahtaa tapahtua nollan jälkeen?

Ja tuosta heiveröisenä aasinsiltana salibandyyn: huomenna onkin luvassa todellinen taistelu ykkössijasta.

Taisteluista puheenollen, Diplomacyn SM-kisat ovat ensi viikonloppuna. Jospa nyt vihdoin viimein saisin itseni paikalle.

Tuon jälkeen maanantaina ohjelmassa lento Los Angelesiin ja E3-messuille. Toivottavasti ehditään törmätä myös länsirannikoistuneiden salolaisten kanssa. Aikataulu tosin on sangen tiukka, sillä Neogamesin järjestämä reissu on kiitettävän täynnä ohjelmaa varsinaisen messumeiningin ohella ja torstaiksi tuli … Continue Reading

Salibandytreenien jälkeen Ässät-HPK:ta. Vuosiin en ole SM-liigaa seurannut, mutta tällaisina hetkinä lapsuuden Ässä-fanius heräilee ainakin puolihorrokseen. Ai niin, aika tarkkaan 10 vuotta sitten olin Ässien virallisten www-sivujen tekijänä ja ylläpitäjänä. Se oli sitä internet-touhujeni alkuaikaa. Juuri nyt Ässien sivut hihkuvat vain “java.lang.OutOfMemoryError”. Taisi ottaa niille illan trilleri liian koville.

Muksuista vanhempikin saatiin juuri nukkumaan. Nyt pitäisi vielä tarkistaa materiaalit huomista Tukholman työmatkaa varten ja sen jälkeen katsoa Lostin tuorein toisen kauden jakso. Ei vain malta jättää myöhempään.

Katrianna uurasti sunnuntain väitöskirjansa kimpussa. Sillä välin perheemme miehet tekivät retken ilmailumuseoon. 3,5-vuotias oli sangen innoissaan paikasta. 1-vuotias katseli tyynesti, mutta Cessnan ohjaimiin pääsy innosti jo kunnon pärinään.

Kierroksen jälkeen kahvilassa Aaro teki jonkinlaisen ennätyksen. Berliininmunkista hävisi kuorrutus ja sisältä hillo, ilman että taikinaosuus sai juuri ainuttakaan osumaa.

Joskus sitä saa mielestään sangen onnistuneita kuvia ihan ohimennen. Perheemme pienin istui aamupalalla, nappasin kameran ja räpsäsin äkkiä muutaman kerran. Tulos ohessa (klikkaamalla löytyy kuvasta myös isompi versio).

Eihän siitä mihinkään pääse. Tämän iltapäivän Suomi-Ruotsi on kaikkien aikojen yksittäinen suomalainen urheilutapahtuma maamme tähän astisessa urheiluhistoriassa. (Siis yksittäinen, en nyt laske 1952 olympialaisia yksittäiseksi urheilutapahtumaksi.) Mittapuita on toki monia, omallani kipuaa ykköseksi.

Harmi että Aaro on vasta toipumassa flunssastaan, eli ei oikein raaskita järjestää kotiimme mitään sen kummempaa kisastudiota. Pitää sitten vaikka soitella erätauoilla analyysi/hehkutuspuheluita kavereiden kanssa, että saa yhteisöllisen ulottuvuuden finaalin seurantaan mukaan.

Penkkiurheilullisuuteni on iän karttumisen myötä laskenut aika lailla – mutta nyt kyllä jänskättää.

3,5 tuntia enää.

Harmi etten nyt tähän hätään löytänyt oheen nostalgisointivalokuvaksi otosta finaaliseurannasta Paasikivi-opistolta 11 vuoden takaa.

Ai niin, toivottavasti uudessa kodissamme on vanhaa paksummat seinät, … Continue Reading

Tänään Alvar otti ensimmäiset askeleensa ilman tukea ja saimme avaimet uuteen kotiimme.

Ajan siipien havinaa.

Aiempi tarjoukseni bloggaajille on edelleen voimassa.

Aapeli rikkoi eilen ensimmäistä kertaa 6.000 samanaikaisen pelaajan rajan.

Vierityspalkki-blogi on lähtenyt lupaavasti liikkeelle. Juttua piisaa ja lukijoita myös. Blogilista.fi:n kuumalla listalla Vierityspalkki on keikkunut jo jonkun aikaa peräti ykkösenä.

Aaron kanssa oltiin toissailtana isoäitiä vastassa lentokentällä. Lentokapteeni, tai -perämies, mistä minä tiedän, käveli saapumisportista ulos ja ohitsemme, jolloin kerroin Aarolle, että tuo setä on juuri lentänyt tänne lentokoneen. Poika katseli laukkua perässään vetänyttä koppalakkiheppua tarkkaavaisesti ja totesi sitten: “Sillä on matkalaukku mukana. Jos se pissaa lentokoneessa housuun, niin se voi ottaa laukusta varavaatteet.” Terävä havainto.

Lisäksi olen tällä viikolla oppinut, että rappuja … Continue Reading

Keskimääräistä arkea erikoisempaa on tapahtunut viime viikkoina.

Pasin ja Jannen kanssa myimme toisen perustamistamme yhtiöistä. Toisin sanoen alkuperäisen yhtiömme, joka sittemmin jakaantui kahdeksi erilliseksi osakeyhtiöksi, toisen puoliskon osakkeet. Syitä myynnille oli kaksi. Ensinnäkin ACS:n uudella pääomistajalla on resursseja satsata tuon hienon yhtiön kasvustrategiaan. Toisekseen perustajakolmikon fokus on nyt AOE:n kehittämisessä, joten tällainen exit-ratkaisu toisen Apaja-yhtiön osalta oli monin tavoin tilannetta selkeyttävä liike.

Reilut neljä vuotta sitten perustetun yhtiön molempien versojen tarina siis jatkuu, mutta perustajien osalta nyt siis vain toisen haaran mukana.

Myös perheemme asunto on myyty ja uusi kotikin jo löydetty. Halusimme pois ensi vuoden julkisivuremontin alta … Continue Reading

Huomenna lennähdys Tukholmaan ja ohjelmassa Sime \’05. Kuulumisiakin tuolta luvassa varmaan jossain vaiheessa.

Aaron kanssa tutkittiin äsken maapalloa Google Earthin avulla. On se vaan huikea systeemi. Juniorikin oli ihan tohkeissaan, vaikkakin selvittämättä jäi, mikä oli se “toinen maapallo”, jonka Aaro olisi välttämättä myös halunnut nähdä.

Viikon virkkeestä vastaa mies mustasta Volvosta: “Paitsi luonnollisesti allekirjoittanut, joka näytti Helsinki City Lomanin stailaamalta Marco Bjurströmin ja Esa Saarisen äpäräpojalta.”

Aaro ilmoitti aamupalalla nähneensä Vuosaaren. “Kyllä. Kun oltiin Mikan ja Minnan ja Eetun kanssa torikahvilla Kauppatorilla, niin minä näin sen Vuosaaren. Katseltiin Eetun kanssa sitä Vuosaarta!” Kun hairahduin hieman epäilemään esikoisen kertomusta, tuli tiukka vastaus: “Kyllä se on totta.”

Yöllä kauaskatseinen poikamme herätti muun perheen itkullaan ja löysin hänet sänkynsä alle jumittuneena. “Ne pienet lelut putosivat tänne”, Aaro selitti kiskoessani häntä pois vuoteen alta. Vakuuttelin, että kyse taisi olla vain unesta, mutta juniori oli varma siitä, että pedin ja seinän välistä oli tippunut “niitä pieniä leluja”. Niinpä sitten siirsimme sängyn. Kun mitään ei löytynyt, piti näitä mystisiä leluja lähteä etsimään … Continue Reading

Terveisiä lomalaitumilta. Kyllä maistuu – ja tuli tarpeeseen. Työt olen pystynyt unohtamaan lähes täysin.

Kohta kolmevuotisjuhliaan viettävä Aaro esittää päivittäin sangen haasteellisia kysymyksiä. Esikoinen kiskaisi sukat pois, istuutui matolle tutkimaan jalkojaan ja tuumasi: “Miksi ihmisen varpaanväleihin tulee vain mustia roskia?” Eilen peittelyn ja hyvänyöntoivotusten jälkeen poika rupesi yhtäkkiä miettimään toissapäiväisen Ikeassa käynnin myötä kaupan sisääntuloarkkitehtuuria : “Miksi siellä kisakaupassa oli se ympyrä, mistä mentiin sisälle?”

Ja sivutaanpa tähän loppuun vielä hitunen Lontoon tapahtumia: huumoriblogi Lehden kommentti on valitettavasti sangen osuva: “Britannian pääministeri Tony Blair muistutti, että pommi-iskut oli suunnattu nimenomaan vapautta ja demokratiaa vastaan, eikä niillä ole … Continue Reading

Yleisön pyynnöstä lisää kuvamateriaalia. Kliksuttelu palkitsee isommalla versiolla.

Viime viikonloppuna laitettiinparveke kesäkuntoon.
  

Tästä miehestä tulee iso.4 kuukautta: 70 senttiä ja 9 kiloa.
  

Pähkäilimme eilen alustavasti Katriannan kanssa muuttoajatuksia. Kysäisin keskustelun lomassa Aaroltakin kommenttia aiheesta.

“Mitäs tuumaisit, jos me siirrettäisiin meidän koti johonkin toiseen taloon?”

Poika katseli ihmeissään ympärilleen ja vastasi: “Eihän tätä saa tästä irti.”

Järjestelin digikuvia ja totesin, että Tvärminne-reissun “Putkihotellin” 70-lukulaisessa sisustuksessa otetuista valokuvista tuli suloisia.

Nyt lähdetään Aaron kanssa uimaan.

Heräsin jo puoli seitsemän tienoilla Alvarin tuhinaan ja huomasin samalla, että Aaro oli jossain välissä yötä kömpinyt äidin ja isän väliin – itselläni ei moisesta ollut minkäänlaista mielikuvaa.

Alvar oli omassa sängyssään täysin hereillä ja tutki käsiään. On suloista kuinka jo nelikuinen pikkuihminen ilahtuu nähdessään aamulla tutut kasvot.

Mentiin pienimmäisen kanssa keittiöön aamukahville ja Hesaria lukemaan. Katrianna ja Aaro jäivät nukkumaan nenät vastatusten.

Jossain C-osan tienoilla Alvar päätti aloittaa aamupäiväunensa.

Kevätaurinko hoitaa mallikkaasti tärkeitä tehtäviään ulkosalla.

Otanpa vielä kupposen kahvia.

Viime viikonlopun vietimme Tvärminnessä. Katrianna nautti seminaarista ja perheen miesväki raikkaasta meri-ilmasta.

Aaro touhusi innoissaan Davidin ja Jaanikan lasten kanssa. Muutamia kuvia.

Tänään on säädetty ja ihmetelty asioita Ruotsiin liittyen ja tehty kevätsiivousta, joka on joka vuosi piristävä ja parisuhdetta vahvistava, iloinen perhetapahtuma.

Aaro on ollut ikun ja mimmun kanssa sirkuksessa. Kohta poika tulee kotiin – ja kerrottavaa varmasti piisaa.

Aaro on alkanut laulaa omia lauluja leikkiensä lomassa. Lelujen inspiroimia tulkintoja on suloista kuunnella. Tänäänkin aamulla poika meni ohitseni tiikeri ja peräkärry käsissään ja hoilasi mahtipontisella sävelellä: “Tiikeri ja auto lensivät.. pilven päällä.. lensivät.. lensivät koko yön.”

Rynnin juuri ennen yhdeksää kodinkoneliikkeeseen hakemaan ilmankostutinta, joka pienentäisi todennäköisyyttä, että Alvarin kurkunpäätulehdus oireilisi taas ensi yönä. Laitetta käyttöönottaessani tein parhaani, jotta Aaro ymmärtäisi, että laitteessa on vaarallisen kuumaa vettä. Poika kuunteli vakavana selostukseni ja tuumasi rauhallisen painokkaasti: “Jos aamulla tarvitaan teetä, niin se tee laitetaan tuonne.”