Samassa rytäkässä
Lähes kolme viikkoa edellisestä raapustuksesta. Noin pitkän tauon jälkeen seuraa helposti varsin sillisalaattinen pläjäys sitä sun tätä ja juuri niin käy nyt. Seuraavassa siis monenmoista – väliotsikot auttakoot valikoivimpia lukijoita.
Oman työn siirtoa toiselle bloggaajalle
Veikkaanpa että kauhean monta kertaa ei Suomessa ole vielä bloggaaja siirtänyt omia työtehtäviään toiselle bloggaajalle. Siis nimenomaan ihan leipätyötään. No nyt on. Kuten jo alkukuusta kerroin, firmamme on jakaantunut kahtia, ja tällä viikolla toisen puolen uusi toimitusjohtaja aloitti käytännössä. Ensimmäisen viikon perusteella voin Apajan perustajaomistajien edustajana todeta, että tämä uusi rokkibloggaajatoimitusjohtaja on aloittanut heti juuri sillä tarmolla ja terävyydellä, mitä odotimmekin. Hieno meininki.
Ennen tätä prosessia tuli käytännössä tovi pyöritettyä kahta firmaa, joissa molemmissa oli riittämiin hyöritettävää yhdellekin toimarille. Ei siis ihme, että välillä vähän uuvutti. Nyt käytännön jakovaiheen ollessa päällä tilanne on tietysti jopa vieläkin uuvuttavampi, mutta näyttää siltä, että varsin pian pääsen rauhassa keskittymään tuon “toisen puoliskon” vetämiseen. Tuntuu todella hienolta. Jakoprosessin finalisoituminen on henkilökohtaisella tasolla positiivinen asia paitsi motivaation myös henkisen jaksamisen kannalta. Viime aikoina työasiat ovat turhan usein häirinneet esimerkiksi yöunia.
Playray muuten kerää ihan mukavaan tahtiin uusia käyttäjiä amerikkaa puhuvista maista.
Aaro
Juniorimme on kasvanut hurjasti viimeisen kahden kuukauden aikana. Meillä on nyt oikea pojanvekara. Juttua piisaa ja välillä Aaro hoilaa lauluja potpurissa yhtäsoittoa. Nuori herra on selvästi alkanut hahmottaa ympäröivää maailmaa aivan eri tavalla kuin aiemmin – ja sen huomaa myös kysymysten ja kommentoinnin määrässä. Esimerkiksi joka ikinen aamu muistetaan hämmästellä sitä, että aurinko on tai ei ole noussut. On suorastaan häkellyttävää, kuinka hyvin 2 vuotta ja 3 kuukautta mittarissaan omaava pikkuihminen saattaa kommentoida ympärillä näkyviä asioita.
“Mennääs ostamaan autoon bensaa.” Munkkiniemeen Nesteen ohi ajettaessa.
“Mennääs syömään pitsaa.” Ja kielteisen vastauksen jälkeen. “Tilataas pitsaa!” Pitäjänmäen Kotipitsan ohi ajettaessa.
“Tuolla on vaaleja ja niissä on nimiä.” Kommentti äidille bussin ajaessa vaalimainosjulisteiden ohi.
Pelle Hermanni on Aaron mielestä pelottavinta mitä maailmassa on. Pelkät Hermannin alkutekstit Pikku Kakkosessa riittävät. “Tämä pelottaa.” Jos ohjelmaa ei ehditä laittaa heti siinä vaiheessa pois ja pellen naama ehtii edes vilahtaa ruudussa, on seurauksena täydellinen paniikki-itkureaktio.
Päiväkodissa Aaro on hiukan itseään vanhemman Katja-tytön ihailun kohteena. Pusuja ja haleja tulee vähän väliä. Vielä kun poika oppisi, että tytön suukon jälkeen ei ole kohteliasta pyyhkiä poskea protestinomaisesti.
Uusia ja vanhoja harrastuksia
Luulen että löysin viime viikolla uuden harrastuksen: kokeilin ensimmäistä kertaa frisbeegolfia ja täytyy sanoa, että se oli todella hauskaa. Talin 18 reiän korin kenttäkin on tuossa lähes kulmantakana.
Harrastuksista puheenollen: Diplomacya tuli pelattua viime keskiviikkona, lähes kahden kuukauden tauon jälkeen. Tuloksena oli ilahduttavasti, pitkästä pitkästä aikaa, puhdas ykkössija. Voitto tuli Englannilla, jolla olen kyllä yleensä pärjännyt aika hyvin, mutta joka edelleen on mielestäni ehkä se kaikkein vähiten kiehtova maa Diplomacyssa. Jotenkin saarivaltakunnan pelaaminen tuntuu menestyksekkäissäkin peleissä keskittyvän aina samojen nurkkaruutujen parissa junnaamiseen.
Ranskalaisia viivoja
- Paikalliseen S-markettiin oli ilmestynyt valtavat lavat suklaakonvehteja. Minulla meni tovi ennenkuin tajusin, että kyseessä ei ollut mikään muu kuin joulukonvehtien esillelaitto. Tällä menolla joulumyynti alkaa muutaman vuoden päästä heti juhannuksen jälkeen.
- Michael Mannin uusi elokuva näyttää saaneen erinomaisia arvosteluja. Se on myös ensimmäinen elokuva, jonka olen huomannut saaneen sekä Antti Lindqvistiltä että Tapani Maskulalta huippupisteet. Yleensä, jos Lindqvist antaa leffalle 4 tai 5 tähteä, Maskula antaa sille varmasti 1 tai 2. Eri juttu sitten kertovatko näiden herrojen tähdet mistään leffasta yhtään mitään. (Sitä ei tarvinne todeta, että HS:n Helena Ylänen antoi leffalle myös paljon tähtiä, sillä Ylänenhän antaa kaikille elokuville neljä tai viisi tähteä.) Collateral on kuitenkin ehdottomasti ehdittävä pian katsomaan. Mannin aiempia kerrassaan loistavia elokuviahan ovat muun muassa Heat ja Insider.
- U2:n uuden albumin ensi-single kuulostaa kerrassaan lupaavalta. Tässähän vanhakin fani alkaa jo aika kuumeisesti odottamaan uutta albumia.
- 20:n tunnin oksennusputki ottaa voimille. En ollut ollut vatsataudissa yli 10 vuoteen, mutta viime sunnuntaina sairastuin Aaron päiväkodista saamaan kunnon lastentautiin. Vuorokaudessa painosta hävisi neljä kiloa. Tuolle taudille ei edes Helena Ylänen voi antaa kuin yhden tähden.
- Eilisilta meni Kulosaaressa Janin ja Liisan juhlajärjestelyissä auttaen. Tänään vuorossa itse hää- ja ristiäisjuhla. Mukavaa!
- Niin ja.. Lepää rauhassa, Kaari-täti.